Mä tartten hei uuden kämpän ASAP!

Matkustan juuri junalla Tampereelle ja mieleeni juolahti ajatus uudesta
asunnosta. Asunnon saaminen on vaikeampaa kuin työpaikan saaminen Suomessa.
Mutta kulemma, kukaan maahanmuuttaja ei asu kadulla. Hyvältä
näyttää siis mahikseni. Vakavasti puhuen asunnottomuus on kriittisimpiä aiheita
mitä suurkaupungeissa kohtaa tänä päivänä. Työssäni lastensuojelussa se näkyy erityisen
huolestuttavana, koska moni perhe on joutunut asunnottomaksi, eikä vain yksittäinen aikuinen.
Harhaluulo maahanmuuttajien erityiskohtelusta asunnonsaannissa on tosiaan harhaluulo.

 

Tilapäinen asuminen kaupungin tarjoamissa asuntoloissa on turvatonta ja
jatkuva asunnon vaihto rasittaa lapsiperheiden elämää. Asunnottomista perheistä tulee lastensuojelun asiakkaita kun huoli lapsen kasvuympäristöstä herää. Palveluiden tarjoaminen asiakkaille hankaloittuu ja ne sekoittuvat keskenään
helposti. Helsingin kaupungin työmallia asunnottomille
asiakkaille tarvitsee vakavasti kehittää ja yksinkertaistaa. Lastensuojelu ei hoida asuntoasioita, mutta on toisaalta
vastuussa lapsiperheistä ja lasten turvallisesta kasvuympäristöstä. Niinpä moni perhe listataan lastensuojeluasiakkaasi kun kyseessä on asunto-ongelma.

 

Asunnoton henkilö tai perhe asuu kaupungin maksamassa tilapäisessä asunnossa. Se tulee maksamaan Helsingin kaupungille jopa 500e/vko. Kuukaudessa se tekee 2000e. Niin kauan kunnes perheelle tai yksilölle löytyy asunto kaupungin rahat menevät yksityiseltä vuokraamiin asuntoloihin. Jotkut niistä ovat vain 20 neliömetriä tai sitä kokoluokkaa.  Ei mitenkään nättejä tai muutenkaan siedettäviä. Silti Helsingin kaupunki ei ole kyennyt rakentamaan toimintamallia asunto-ongelman ratkaisemiseen. Pääkaupunkiseudulla on suurin asunnottomuus koko Suomessa. Sama koskee muita suurkaupunkeja.

 

Eräs minua huolestuttava osa tätä kokonaisuutta on fyysinen turvattomuus asuntoloissa. Moni kokee seksuaalista ja fyysistä ahdistelua ja työntekijät eivät puutu kaikkeen, koska eivät välttämättä ole paikalla tai huomaa sitä. Koskaan ei voi olla turvallista kun samassa tilassa on naisia, lapsia ja miehiä, jotka ovat toisilleen ventovieraita. Eräs sosiaalityöntekijä kertoi näin ”Miehet tulevat asuntolaan päihtyneinä ja silloin naiset saattavat joutua seksuaalisen häirinnän kohteeksi”. Mielestäni kukaan ei voi tuntea oloaan turvalliseksi tilapäisessä asunnossa. Ratkaisua tähän kriittiseen ongelmaan ei kuitenkaan ole vielä. Helsingin kaupunki jatkaa resurssien väärin sijoittamista.

 

Uuden asunnon etsiminen saa jäädä odottamaan. Ehkä tulevaisuudessa osataan rakentaa ja sijoittaa asukkaat järkevämmin suurkaupungeissa. Totuus on se, että asuntoja kyllä riittää. Vuokrataanko niitä kenelle tahansa tai onko monellakaan varaa vuokrata niitä on asia erikseen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu